KINO KONEPAJAN ELOKUVAKERHO

Kino Konepaja järjestää kerran kuussa kokoontuvan elokuvakerhon, jossa elokuvanystävät pääsevät näkemään laatuelokuvia sekä toisiaan. Elokuvakerhossa katsotaan uutuuksista, ennakkonäytöksistä ja klassikoista koostuva ohjelmisto ja heitetään näytösten jälkeen jälkilöylyt Kinon baarissa, jossa pääsee kuulemaan ja keskustelemaan näkemästään.

Kevään ohjelmiston on kuratoinut pitkän linjan elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen. Kinnunen on valinnut helmikuun lopusta kesäkuun alkuun ulottuvaan kauteen neljä elokuvaa ja alustaa näytösten jälkeen Kinon baarissa käytävät leffakeskustelut.

Kevään näytökset järjestetään 26.3. / 23.4. / 4.6.
Näytökset alkavat klo 17.

Sarjan elokuvat julkistetaan aina edellisen näytöksen yhteydessä ja tämän jälkeen tällä verkkosivulla ja some-kanavissamme.

Seuraavaksi esitysvuorossa Mike Leigh -uutuus KOVIA TOTUUKSIA. Näytös järjestetään keskiviikkona 26.3. klo 17.

Liput nyt myynnissä täällä: https://kinokonepaja.fi/film/kovia-totuuksia/

Sarjan elokuvat julkistetaan tässä tapahtumasarjassa aina edellisen näytöksen jälkeen. Klikkaa siis osallistuvasi kaikkiin sarjan tapahtumiin, niin saat tiedon jokaisesta näytöksestä.

KOVIA TOTUUKSIA
Kovia totuuksia on juuri sitä, mitä Mike Leighiltä saa odottaa – ja toivoa. Ohjaaja-käsikirjoittaja on omimmalla alueellaan, konkreettisesti. Parin historiallisen draaman jälkeen Leigh kertoo taas tämän ajan lontoolaisista.  Tarina on näennäisesti pieni, mutta kasvaa koko elämän kokoiseksi. Leighin parhaat elokuvat ovat mestarillisia, ja niiden ihmiset ovat lihaa ja verta, koska he ovat niin tunnistettavan ja kutsuvan rikkinäisiä.

Kovien totuuksien Pansy (Marianne Jean-Baptiste) on ahdistunut ja räjähdysherkkä perheenäiti, joka sättii läheisiään syystä ja ilmankin. Hänen siskonsa (Michele Austin) saa kantaa taakkoja, jotka eivät hänelle kuuluisi. Pansy lataa niin tiukkaa tekstiä – kovia totuuksia – että leighmäinen lakoninen huumori saa kasvaa rivien välistä aivan etualalle. Kiukulle on traagiset syynsä. Elämän suuria ratkaisuja on tehty vääristä syistä, ja vanhat kaunat voivat kasvaa naurettaviin mittoihin.

Kovia totuuksia on Leighiltä myös odottamaton harppaus. Se on leimallisesti afrobrittiläisen perheen tarina. Katkeransuloisuus on tuttua ja Leighin hengenheimolaisuus Yasujirō Ozuun ja Éric Rohmeriin tuntuu entistäkin selkeämmältä, mutta näiden kierrosten äärellä ei todellakaan uskoisi, että elämän epävarmuutta 2020-lukulaisittain todentavan draaman ohjaaja on 82-vuotias valkoinen mies.

Jean-Baptiste sai kolmisenkymmentä vuotta sitten Oscar-ehdokkuuden Leighin elokuvasta Salaisuuksia ja valheita. Roolityö Pansyna on tämän vuoden upeimpia. Ylistystä ansaitseekoko näyttelijäensemble, johon Leigh on löytänyt nimenomaan vähemmän tuttuja osaajia.

– Kalle Kinnunen